Tämä on tarina siitä kun hulluksikin väitetty ajatus päätettiin tuoda käytäntöön. Hankitaan tuhat yksikköä valmistettu yli 1700-kiloinen farmariauto Japanista, ajetaan sillä käyttö- ja harrasteajot kolmen vuoden ajan ja päätetään sen jälkeen siirtää auto kokonaan radan puolelle. Kilvet hyllyyn, sisusta varastoon, painoa pois, turvahäkki sisään jne. Miksikö? Juuri siksi.
keskiviikko 24. huhtikuuta 2013
sunnuntai 21. huhtikuuta 2013
Ensistartti, vihdoin!
Tänään se tapahtui! Bensapuolella on vielä pieni vuoto ja bensapumppujen ohjaussähköjä tarvitsee korjailla mutta lähellä ollaan. :)
lauantai 20. huhtikuuta 2013
Päästiin lehteen!
Messuviikonlopun mittaan SpeedWagon-ständille pysähtyi puheille Salon Seudun Sanomien toimittaja. Tänään postiluukusta kolahti viime sunnuntain lehti ja mikäs se siellä!
perjantai 19. huhtikuuta 2013
Lukemattomat määrät "viimeisiä hommia" ja vähän PR-tehtävääkin
Päivitetään taas pitkästä aikaa. Paljon on tapahtunut, niin paljon ettei ole ehtinyt kirjoittelemaan. Eteenpäin on kyllä menty senkin edestä.
Lakesteelillä muokkauksessa ollut suutintukki tuli laitosta ja työn jälki on jälleen kerran hatunnoston arvoista. Tukkiin sovitettiin vakio bensanpainesäätimen tilalle SpeedImportsilta tullut Boschin 3bar säädin sillä pidettiin todennäköisenä että alkuperäisen kanavakoko alkaa ahdistaa bensan paluuta. Säädin ei suuremman kokonsa vuoksi sopinut vakiopaikalle koska vedenlämpöanturit olivat tiellä, ja se päätettiinkin sijoittaa tukin sivuun. Boschissa kiinnitys tapahtuu kiinnityskorvilla ja itse linja tiivistyy O-renkaalla joten mittaan sorvattu holkki ja kiinnityspisteet juotettiin tukkiin. Tukista poistettiin alkuperäinen tulolinja, tukin takapää avattiin ja siihen hitsattiin JIC8-nippa uutta bensalinjaa varten. Tukin lisäksi Jarmo laittoi tukkoon etummaisen ahtimen imutorvessa olleen alkuperäisen bypass-letkun tulon näytöstyyliin, ainakin itseäni alkoi hitsisauman näkö hymyilyttää... :)
Mamasanilta tuli Hardrace tukivarsia jotka kiinniteltiin samointein paikalleen. Pyöränkulmat täytyy vielä käydä säädättämässä kun auton saa liikkumiskuntoon.
Päävirtakytkin löysi pitkällisen pähkäilyn tuloksena paikkansa kardaanitunnelin päältä käsijarrukahvan takaa. Tähän vielä vyöt kiinnitettynä ylettää mutta on siinä määrin pois tieltä ettei kädellä vahingossakaan sitä tönäise vaikka olisi ohjaamossa käsiä enemmänkin. Ulkolaukaisun vaijeri sijoitettiin hieman kyseenalaiseen paikkaan konepellin reunan ja tuulilasinpyyhkijän väliin, kyllä sen tuostakin pääsee tarvittaessa nykäisemään mutta parempi paikka on mietteillä, toistaiseksi nyt kuitenkin tuosta se paikkansa löysi.
Jo aikaisemmin oltiin mietitty mitä konehuoneen osia tarvitsee suojata renkaista lentävältä vedeltä, hiekalta yms. Vasemmalla ilmansuodattimet ja etenkin ilmamäärämittarit olivat vaaravyöhykkeellä, oikealla puolestaan sulake/releboxin avonainen pohja ja sen sisältämät sähköjohdot. Päädyttiin kyhäilemään näille alumiinipellistä suojat, kauniita niistä ei tullut mutta ulkonäkö ei vaikuta kierrosaikaan joten... :P
Mamasanilta mukaan tarttui eväät loppusuoralla olevan rakentamisen viimeistelyyn. Pakoputkisto sai uudet Vibrant tiivisteet, sähköpuoli sydämekseen Varley Redtop 25 -akun ja vaihdelaatikko jakolaatikoineen täytettiin Redlinen tuotteilla. Sehän on liki maahan laskemista vailla jo!
Eteen jo laitettiinkin hyllystä löytyneet 15mm pultattavat spacerit jotta rengas ei hiertäisi jarrulinjoja, ja taakse hankittiin Race Performancelta Eibachin 30mm vastaavat että pyörät saatiin pyörimään kaikissa tilanteissa. Kuten alkutalvesta kirjoittelin, Stagean takapyöräholveja ei ole suunniteltu sisältämään kovinkaan suuria/leveitä renkaita ja viime syksynä osumajälkiä oli jäänyt niin iskareihin kuin itse holveihinkin. Nyt renkaat tulee sopivasti ulos eikä osumisen vaaraa tällä setupilla ole, etenkin kun Samin kanssa avarrettiin talvella pyöräholvin kattoa.
Tässä välissä DNSF:n oma hovigraafikko Sami H. otti ja loihti SpeedWagonille huipputyylikkään logon! Tätä sopii ylpeydellä esitellä Facebookissa, täällä blogissa (yläpalkkiin se heti vaihdettiinkin) ja tulevaisuudessa myös auton kyljissä tavalla tai toisella. :)
Seuraavaksi saapui SpeedImportsilta Fuelab bensansuodattimet jotka Jani toi henkilökohtaisesti käteen asti tietäen että kiirettä auton kanssa riittää. Ensiluokkaista palvelua!
Sitten tuli viikonloppu jonka kohdalla kalenterissa luki "Auto Saloon, Salo". Helmikuussa pidetyssä DNSF:n vuosikokouksella nostettiin esille ajatus osallistua toista kertaa järjestettävään autonäyttelyyn kerhona, ja innokkaina kerhoaktiiveina meidän koko kolmikko oli ideoimassa josko Stagean veisi sinne ja pinoaisi sitä viikonlopun messuolosuhteissa. Tuohon aikaan olettamus auton näyttelynhetkisestä työvaiheesta oli huomattavasti toteutunutta pessimistisempi ja arveltiin että koko viikonloppu täytyy käyttää hyödyksi jos mielii saada auton ajoon ennen juhannusta. Homma oli joka tapauksessa sovittu jo aiemmin ja kerhon puuhamies Marko oli ehtinyt mainostaa messujärjestäjän suuntaan jos vaikka minkälaista "työnäytöstä" joten pakkohan se oli jotain keksiä. Stagea lastattiin Lakesteelillä kärryyn ja vetoauto ahdettiin umpitäyteen messumattoja, työkaluvaunua, tunkkia ja vaikka mitä. Perjantaina keula kohti Saloa ja Stagea näyttelyhalliin.
Auto sijoitettiin pukeille mutta kokonaisen näköiseksi ennen messujen alkua. Kun näyttelyn ovet aukesivat, aloimme purkaa autoa hiljalleen osiin ja pian keula, puskurit, luukut, pyörät, ovet ja lokarit olikin irrotettu. Moni yleisöstä siinä kauhisteli että "meinaatteko saada sen nippuun messujen aikana", tietämättöminä siitä että riisuttu auto jossa muutamat asiat on mietitty nimenomaan huollettavuuden näkökulmasta on yllättävän nopeasti purettu ja koottu takaisin. Kyllä siinä pari edistyksen askeltakin saatiin (bensan hienosuodatin saatiin asennettua paikalleen, painepumpulle vedettyä yksi sähköjohto ja alustaa säädettiin matalammaksi) aikaiseksi mutta pääpiirteissään on myönnettävä että messuhumu vei voiton...
Sunnuntaina kun pikku päänsäryssä aloimme Lassin ja Samin kanssa laittamaan autoa takaisin kokoon rauhalliseen tahtiin, puolisentoista tuntia myöhemmin auto olikin jo pyörillään siinä kunnossa kun se perjantaina halliin työnnettiin. Näyttelyviikonloppu oli kokonaisuutena mahtava ja erittäin onnistunut! Erinomaisen hyvän yleistunnelman lisäksi DNSF vielä kävi pokkaamassa toisen sijan "paras yhdistyosasto"-kilpailussa! Järjestäjistä ja puitteista ei olisi uskonut että tapahtumaa järjestetään vasta toista kertaa, kaikki toimi kuin junan vessa ja yleisöäkin oli mukavasti. Ja ne jatkobileet Tivolissa, huh... Ensi kertaa odottaen. :)
Salon messuilla ensiesityksensä sai myös kevättalven mittaan kaikessa hiljaisuudessa kuvaamamme timelapse-video. Yksinkertaistettuna kamera on sijoitettuna koko ajan samaan paikkaan tallissa ja se ottaa yhden kuvan minuutissa. Se on ollut helmikuun puolesta välistä lähtien päällä aina kun tallilla on oltu, ja viimeisenä iltana ennen messuja siihenastinen materiaali pyöräytettiin videomuotoon. Monenlaista on kevääseen mahtunut, katso itse.
Messuilla sama timelapse-meininki jatkui ja allaoleva tuotos on yhteenveto "kulisseista". Ääniraitaan keskittyminen on täysin katsojan omalla vastuulla, biisi kuvaa oivallisesti messuviikonlopun fiiliksiä. :)
Lakesteelillä muokkauksessa ollut suutintukki tuli laitosta ja työn jälki on jälleen kerran hatunnoston arvoista. Tukkiin sovitettiin vakio bensanpainesäätimen tilalle SpeedImportsilta tullut Boschin 3bar säädin sillä pidettiin todennäköisenä että alkuperäisen kanavakoko alkaa ahdistaa bensan paluuta. Säädin ei suuremman kokonsa vuoksi sopinut vakiopaikalle koska vedenlämpöanturit olivat tiellä, ja se päätettiinkin sijoittaa tukin sivuun. Boschissa kiinnitys tapahtuu kiinnityskorvilla ja itse linja tiivistyy O-renkaalla joten mittaan sorvattu holkki ja kiinnityspisteet juotettiin tukkiin. Tukista poistettiin alkuperäinen tulolinja, tukin takapää avattiin ja siihen hitsattiin JIC8-nippa uutta bensalinjaa varten. Tukin lisäksi Jarmo laittoi tukkoon etummaisen ahtimen imutorvessa olleen alkuperäisen bypass-letkun tulon näytöstyyliin, ainakin itseäni alkoi hitsisauman näkö hymyilyttää... :)
Mamasanilta tuli Hardrace tukivarsia jotka kiinniteltiin samointein paikalleen. Pyöränkulmat täytyy vielä käydä säädättämässä kun auton saa liikkumiskuntoon.
Päävirtakytkin löysi pitkällisen pähkäilyn tuloksena paikkansa kardaanitunnelin päältä käsijarrukahvan takaa. Tähän vielä vyöt kiinnitettynä ylettää mutta on siinä määrin pois tieltä ettei kädellä vahingossakaan sitä tönäise vaikka olisi ohjaamossa käsiä enemmänkin. Ulkolaukaisun vaijeri sijoitettiin hieman kyseenalaiseen paikkaan konepellin reunan ja tuulilasinpyyhkijän väliin, kyllä sen tuostakin pääsee tarvittaessa nykäisemään mutta parempi paikka on mietteillä, toistaiseksi nyt kuitenkin tuosta se paikkansa löysi.
Jo aikaisemmin oltiin mietitty mitä konehuoneen osia tarvitsee suojata renkaista lentävältä vedeltä, hiekalta yms. Vasemmalla ilmansuodattimet ja etenkin ilmamäärämittarit olivat vaaravyöhykkeellä, oikealla puolestaan sulake/releboxin avonainen pohja ja sen sisältämät sähköjohdot. Päädyttiin kyhäilemään näille alumiinipellistä suojat, kauniita niistä ei tullut mutta ulkonäkö ei vaikuta kierrosaikaan joten... :P
Mamasanilta mukaan tarttui eväät loppusuoralla olevan rakentamisen viimeistelyyn. Pakoputkisto sai uudet Vibrant tiivisteet, sähköpuoli sydämekseen Varley Redtop 25 -akun ja vaihdelaatikko jakolaatikoineen täytettiin Redlinen tuotteilla. Sehän on liki maahan laskemista vailla jo!
Eteen jo laitettiinkin hyllystä löytyneet 15mm pultattavat spacerit jotta rengas ei hiertäisi jarrulinjoja, ja taakse hankittiin Race Performancelta Eibachin 30mm vastaavat että pyörät saatiin pyörimään kaikissa tilanteissa. Kuten alkutalvesta kirjoittelin, Stagean takapyöräholveja ei ole suunniteltu sisältämään kovinkaan suuria/leveitä renkaita ja viime syksynä osumajälkiä oli jäänyt niin iskareihin kuin itse holveihinkin. Nyt renkaat tulee sopivasti ulos eikä osumisen vaaraa tällä setupilla ole, etenkin kun Samin kanssa avarrettiin talvella pyöräholvin kattoa.
Sitten auto vihdoin pukeilta pois ja kohti traileria, matka kohti Mäntsälää ja Lakesteelin päämajaa alkoi. Jarmo loihtii polykarbonaatti-ikkunoita varten tukikarmit rosterista sillä tällaisissa ovenkarmittomissa autoissa taipuisa lasi lepattaisi muuten miten sattuu. Stagea ensi kertaa ulkona joulukuun soodapuhalluskeikan jälkeen!
Tässä välissä DNSF:n oma hovigraafikko Sami H. otti ja loihti SpeedWagonille huipputyylikkään logon! Tätä sopii ylpeydellä esitellä Facebookissa, täällä blogissa (yläpalkkiin se heti vaihdettiinkin) ja tulevaisuudessa myös auton kyljissä tavalla tai toisella. :)
Seuraavaksi saapui SpeedImportsilta Fuelab bensansuodattimet jotka Jani toi henkilökohtaisesti käteen asti tietäen että kiirettä auton kanssa riittää. Ensiluokkaista palvelua!
Sitten tuli viikonloppu jonka kohdalla kalenterissa luki "Auto Saloon, Salo". Helmikuussa pidetyssä DNSF:n vuosikokouksella nostettiin esille ajatus osallistua toista kertaa järjestettävään autonäyttelyyn kerhona, ja innokkaina kerhoaktiiveina meidän koko kolmikko oli ideoimassa josko Stagean veisi sinne ja pinoaisi sitä viikonlopun messuolosuhteissa. Tuohon aikaan olettamus auton näyttelynhetkisestä työvaiheesta oli huomattavasti toteutunutta pessimistisempi ja arveltiin että koko viikonloppu täytyy käyttää hyödyksi jos mielii saada auton ajoon ennen juhannusta. Homma oli joka tapauksessa sovittu jo aiemmin ja kerhon puuhamies Marko oli ehtinyt mainostaa messujärjestäjän suuntaan jos vaikka minkälaista "työnäytöstä" joten pakkohan se oli jotain keksiä. Stagea lastattiin Lakesteelillä kärryyn ja vetoauto ahdettiin umpitäyteen messumattoja, työkaluvaunua, tunkkia ja vaikka mitä. Perjantaina keula kohti Saloa ja Stagea näyttelyhalliin.
Auto sijoitettiin pukeille mutta kokonaisen näköiseksi ennen messujen alkua. Kun näyttelyn ovet aukesivat, aloimme purkaa autoa hiljalleen osiin ja pian keula, puskurit, luukut, pyörät, ovet ja lokarit olikin irrotettu. Moni yleisöstä siinä kauhisteli että "meinaatteko saada sen nippuun messujen aikana", tietämättöminä siitä että riisuttu auto jossa muutamat asiat on mietitty nimenomaan huollettavuuden näkökulmasta on yllättävän nopeasti purettu ja koottu takaisin. Kyllä siinä pari edistyksen askeltakin saatiin (bensan hienosuodatin saatiin asennettua paikalleen, painepumpulle vedettyä yksi sähköjohto ja alustaa säädettiin matalammaksi) aikaiseksi mutta pääpiirteissään on myönnettävä että messuhumu vei voiton...
Sunnuntaina kun pikku päänsäryssä aloimme Lassin ja Samin kanssa laittamaan autoa takaisin kokoon rauhalliseen tahtiin, puolisentoista tuntia myöhemmin auto olikin jo pyörillään siinä kunnossa kun se perjantaina halliin työnnettiin. Näyttelyviikonloppu oli kokonaisuutena mahtava ja erittäin onnistunut! Erinomaisen hyvän yleistunnelman lisäksi DNSF vielä kävi pokkaamassa toisen sijan "paras yhdistyosasto"-kilpailussa! Järjestäjistä ja puitteista ei olisi uskonut että tapahtumaa järjestetään vasta toista kertaa, kaikki toimi kuin junan vessa ja yleisöäkin oli mukavasti. Ja ne jatkobileet Tivolissa, huh... Ensi kertaa odottaen. :)
Tiimi koolla hienoissa brändätyissä Pepecon toimittamissa haalareissa. :)
Messuilla sama timelapse-meininki jatkui ja allaoleva tuotos on yhteenveto "kulisseista". Ääniraitaan keskittyminen on täysin katsojan omalla vastuulla, biisi kuvaa oivallisesti messuviikonlopun fiiliksiä. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)