Sekalaisia työvaiheita osa 4

 
Kun bensatankki löysi paikkansa ja kotelokin sille alkaa olla mallillaan, jatkuu suunnittelu ja toteuttaminen polttoaineen matkasta kohti moottoria. Väliin on tulossa keruusäiliö ja sen sijoituspaikkaa ollaan palloteltu alkutalven mittaan. Välisäiliö tarvitsee sijoittaa ohjaamon ilmatilan ulkopuolelle kuten kaikki muukin polttoaineeseen liittyvä jossa on vuodon mahdollisuus. Tankin koteloon jäi ylimääräistä tilaa alunperin siitä syystä että kotelon takaseinä haluttiin jatkaa takasillan puolelle helpomman toteuttamisen ja viisteestä saatavan lisätuen vuoksi, mutta kokonaisuuden hahmottuessa herättiin ajattelemaan että välisäiliöhän saadaan sovitettua koteloon tankin kylkeen. Todennäköisesti myös karkeasuodatin, hienosuodatin ja siirtopumppu saadaan mahtumaan kaikki saman katon alle kunhan suunnitellaan linjojen kulku ja artikkelien keskinäinen sijoittelu ajatuksella. Mamasanin syksyllä toimittama, vain yhden Motopark-päivän nähnyt Walbro 400 jatkaa painepumpun virassa ja se sijoitetaan välisäiliön sisään. Siirtopumpuksi kaavaillaan Walbro 255 in-line -pumppua jonka tuotto varmastikin riittää pitämään välisäiliön täytenä kun vastapainetta ei ole luvassa.

Välisäiliön muoto ja malli menikin sitten enemmän ja vähemmän customin puolelle. Harvat netistä löytyneet sisäiselle pumpulle suunnitellut välisäiliöt olivat kalliita ja sellaisenaan sopimattomia muodoltaan. Juttelin asiasta Vallinin Pasin kanssa ja hän lupasi autella keruusäiliön teossa. Mittojen ja muodon hahmottaminen olikin sitten ihan oma lukunsa, taiteen nimissä ote heltisi hetkeksi rälläkästä ja käsiin otettiin arkki kartonkia ja sakset. Monenlaisen mittailun, mallailun ja laskeskelun tuloksena syntyi kartongista ja maalarinteipistä valmistettu säiliön malli joka todettiin sekä tarpeeksi suureksi tilavuudeltaan että myös täysin sopivaksi suunnitellulle paikalleen tankin takaseinän kyljessä, kiinnityspantojen korvien välissä. Lopullista tarkkaa tilavuutta en jaksanut edes laskea kun ns. suorista osista päästiin jo 2,5 litran paremmalle puolelle. Paremmin tietävät kertovat että keruusäiliön tilavuuden tulisi riittää 30 sekunnin täyskaasuajoon ilman täyttöä joka suunnitellulla kokoonpanolla tarkoittaisi noin 1,5 litran erää. Pumpun tilavuus tulee toki laskea pois säiliön kokonaisuustilavuudesta mutta turvassa ollaan silti. Toimitin pahvimallit mittoineen ja pumpun Pasille työstettäväksi, katsotaan mitä seppä alumiinista loihtii.

Keulan pääputket laippoineen saatiin myös valmiiksi ja autokin on jo uudelleen vartaassa uusilla kiinnikkeillä. Keulahäkkiin tulee vielä kevyempää putkea pitämään tarpeelliset osat paikoillaan, tästä lisää myöhemmin.

Neliveto-ohjauksesta vastaava Attesa-hydraulipumppu oli alunperin sijoitettu takaperän päälle, tästä avauduinkin syksyllä auton purkuvaiheessa. Pumppu haluttiin paremmin tavoitettavaksi mahdollisten huoltotoimien varalta, ja tietysti painon nimissä mahdollisimman matalalle sekä lähemmäs vaihdelaatikkoa lyhyempien nestelinjojen toimesta. Oikeanpuoleisen takapenkin istuinosan alta löytyikin liki täydellin sijoituspaikka tälle ja alkuperäisiä kiinnikkeitä hieman muokkaamalla ne saatiin hyödynnettyä pumpun kiinnityksessä. Istuinosaan tullaan vielä tekemään läpiviennit nestesäiliön letkuille, säiliö tulee löytämään paikkansa lähistöltä pumpun yläpuolella.

Keksittiinpä siinä muun ohessa tehdä helmoihin vahvistetut tunkinpaikatkin, sillä ajatuksella että auton voi nostaa yhdestä pisteestä kylki kerrallaan. Pituussuunassa paikat sijoitettiin syksyllä mitatun painopisteen kohdalle. Lopuksi Sami hitsasi näihin korokeholkit jotta tunkin lautanen pysyy varmasti lipsumatta paikallaan.

Lokakuussa Motoparkissa tuli huomattua että Stagean takapyöräholvit eivät ole järin tilavat, etenkään leveyssuunnassa. Tarkempi tarkastelu osoittikin että holvien rakenne on melko outo näin Nissanin coupe-malleihin enemmän tottuneelta. Holvissa ei ole pystysuunnassakaan mahdottomasti tilaa (kaipa on haluttu säästää kuutiosenttimetrejä tavaratilaksi) mutta ennen kaikkea holvin katto on täysin kaareva. Syksyllä kaarien rullauksessa ihmeteltiin kun leviäminen loppui kuin seinään, syyksi tähän havaittiin juuri sama kaarevuus joka sitoo kaaren ja holvin katon toisiinsa. Näihin haluttiin tehdä lisää tilaa ettei pyörät olisi raapimassa holvin kattoon pienemmissäkin sisäänjoustossa. Holvin katon keskisaumasta kohti kaarta lähtevä kaareva pelti leikattiin irti ja muotoiltiin pellistä uusi "tasakatto" joka sitten hitsattiin kolmelta laidaltaan ja liimattiin koriliimalla takalokasuojan peltiin kiinni. Ulkopeltejä kun ei maalata tässä yhteydessä niin hitsaaminen ei sen myötä ole vaihtoehto. Lopputuloksena kaaren taakse oli ilmestynyt suurimmillaan 10cm lisätilaa renkaan liikehdinnälle. Kuvat kertovat todella heikosti mutta yritetään kuitenkin.

Alkuperäinen pyöräholvi

Avarrettu pyöräholvi