Tallikausi täyteen vauhtiin

Nyt kun lyhyenpuoleinen ajokausi on takanapäin, on aika laittaa auto jälleen palikoiksi. Kytkinvian vuoksi vaihdelaatikko täytyy joka tapauksessa irrottaa moottorin perästä että kytkimeen pääsee käsiksi, ja tarkemmin ajateltuna nykyään on liki helpompi irrottaa kone laatikoineen sen sijaan että lähtisi tuota noin satakiloista askia painimaan irti auton alla kun autonosturia ei ole käytettävissä. Alkutalven ajatuksissa oli myös taka-apurungon puslien korvaaminen kovemmalla materiaalilla.

Aloittelin purkua nappaamalla alkuperäisen bensatankin irti, jatkaen kohti takapyöräohjauksen ohjausvaihdetta. Pitkän mietinnän jälkeen päätin luopua takapyöräohjauksesta kun en ole saanut sitä toimimaan kunnolla. Vikakoodit valittavat milloin mistäkin asentoanturista eikä anturien uusiminenkaan ole tuottanut parempaa toiminnallisuutta. Ohjaus saa siis lähteä ja ohjausvaihde korvataan kiinteästi takakelkkaan kiinnitettävällä tangolla johon raidetangot kiinnitetään.

Seuraavaksi purkuvuorossa oli takapyörien ripustukset jotta aikanaan takakelkan pudottaminen sujuisi kevyempänä helpommin. Iskarit ja tukivarret irrotettiin, samoin vetoakselit sisäpäistään ja pian olikin olkavarret käsissä. Akselit irrotin navoistaan vasta kun olat oli irti autosta, helpompi näin tässä tapauksessa. Olat lähtevät hiekkapuhallukseen ja saavat sen jälkeen maalin pintaansa. Napalaakerit ovat hyvässä iskussa joten niitä ei tarvitse uusia tässä yhteydessä. Olkavarret ovat muuten alumiinia kuten Skyline GT-R:ssä, olennaisesti perinteisiä patarautaisia kevyemmät siis.

Neliveto-ohjauksen hydraulipumppu on sijoitettu kohtisuoraan takaperän yläpuolelle, huollettavuuden kannalta ehkä typerimpään kuviteltavissa olevaan paikkaan. Arvoin hetken missä järjestyksessä takakelkkaa kannattaisi lähteä purkamaan tästä johtuen sillä en tiennyt etukäteen miten pumppu on kiinnitetty. Oletin sen olevan kiinni auton pohjassa. Oletin väärin. Päätin ottaa takaperän ensin irti että pumppuun pääsisi käsiksi kun näin että sen letkuilla on kiinnikkeitä takakelkkaan. Vaan peräpä ei liikkunut tarpeeksi paljoa eteenpäin että sen takapään pinnapultit olisivat päässeet pois rei'istään. Miksikö liikevara loppui kesken? Koska hydraulipumppu on kiinni perän yläpinnassa (lisää tarvittavat kirosanat tähän). Ei muutakuin leuka rintaan, perä takaisin hollille ja kelkkaa irrottamaan. Eikä ne letkujen kiinnikkeet sitten hommaa haitanneetkaan, kelkkaa sai laskettua sopivasti että niihin pääsi käsiksi. Seuraavaksi kelkka lähtee hiekkapuhallukseen ja maalaukseen.

Viime perjantaina sitten suunnattiin Samin ja Lassin kanssa tallille jossa tarkoituksena oli aloitella moottori-vaihdelaatikkoyhdistelmän irrotusta rauhalliseen tahtiin muutaman oluen siivittämänä. Homma lähti rullaamaan mukavasti ja jossain kohtaa alkoi näyttää vahvasti siltä että kone nousee vielä saman illan aikana. Ja niinhän siinä kävi että neljän tunnin touhuamisen jälkeen oli koko orkesteri irti korista. Eipähän ollut pultit jumissa, kone kun ehti olla keulalla kokonaiset kaksi kuukautta ja viisi päivää.

Hyvin edistyvästä purkuvaiheesta sitten innostuttiin ja mieleen tuli tehdä se mitä mietin jo viime talvelle: pohjan pesu. Tämä autohan on ollut omistuksessani koko Suomessa oloajan ja teetin siihen täyden ruostesuojauksen syksyllä 2008. Silloin teko oli viisas ympärivuotisen liikennekäytön vuoksi mutta nykytarkoituksessa massaus on enemmän haitta kun hyöty. Painon lisäksi kaikki alustatyöt on tympeää hommaa kun massaa on aivan joka paikassa, pultit tahmaa kierteissään jne. Lisäksi tarkoitus on tehdä korisaumoihin vahvistushitsaukset kunhan kori saadaan puhtaaksi. Mikäs siinä sitten, purkaminenhan on aina kivaa ja kun paikalla oli vielä innokkaita apukäsiä (Sami, Lassi, Lemppa ja pari muutakin) niin työ sujui leppoisan vauhdikkaasti. Ohjaustehostimen osat poistettiin lopulliset ja ohjausvaihteeseen tehdään vielä tarvittavat muutostyöt myöhemmin. Sitten irrotettiin etupyörien ripustukset, etukelkka kallistuksenvakaajineen, kaikki konehuoneen irtoavat osat, bensa- ja jarrulinjat, käsijarrun vaijerit ja mitäs kaikkea siellä oli... Sisustan purku oli todella nopeaa hommaa kun ei siellä paljoa ylimääräistä enää ollutkaan. Yhdessä illassa autosta lähti käytännössä kaikki työkaluilla irtoava. Samalla tuli huomattua että turvakaaria tehdessä ei tullut huomioitua takaovien saranojen irrottamista B-pilareista, ylempi kylkiputki menee suoraan ylemmän saranan pulttien päältä eikä niihin käsiksi pääse. Saranat on onneksi myös oven päässä pulttikiinnityksellä joten ovet saatiin pois tieltä.

Pohjan puhdistusta varten auto täytyi saada korivartaaseen eli "grilliin". Lakesteelin Jarmolta löytyi grillin jalat lainaan ja eilen käytiin Samin kanssa puuhastelemassa kiinnikkeet joilla auto saatiin puskurien kiinnityspisteistä kiinni vartaan päihin ja keinumaan. Täysin purettu hylsy tuntuikin yllättävän kevyeltä, se nimittäin ripustettiin lopulta telineisiin kaksistaan (ja kumpikaan meistä ei ole mikään pattimies). Painopiste saatiin mukavasti kohdalleen ja pitihän tallilta lähtiessä jättää auto katolleen tallikavereiden ihmeteltäväksi. :)