Turvakaarien vastapainoksi terveisiä moottoripuolelta. Kansi on nyt huollettu
Tammer Dieselissä, dekki oikaistu (kolme kymppää lähti suurimmillaan),
ohjurit tarkistettu, venttiilit hiottu ja seetit siivottu. Aiemmin
mainitut nakutuksen aiheuttamat "kraaterit" hävisivät kaikkialta muualta
paitsi vitossylinterin imupuolen laidalta jossa jäljet vielä näkyy.
Seuraavaksi palotiloihin ja venttiilijousiin tehdään pintakäsittely
Marteliuksella jonka jälkeen kansi onkin valmis kokoamiseen ja
venttiilivälysten säätöön. Venttiilijousilautaset ovat vielä
koneistuksessa, shimmien koloja sorvataan vähän leveämmiksi jotta
voidaan käyttää muistaakseni Peugeotin shimmejä sen sijaan että täytyisi
hankkia konemallikohtaiset. Saatavuus on olennaisesti parempi
ranskalaisilla shimmeillä ja tuon kokoisissa osissa ei varmaan ole
ruoste- tai sähkövikoja kuten olen tottunut olettamaan kaikista ko. maan
autoteollisuuden tuotoksista (ei herneitä nenään, ranskisharrastajat). :)
Tämä on tarina siitä kun hulluksikin väitetty ajatus päätettiin tuoda käytäntöön. Hankitaan tuhat yksikköä valmistettu yli 1700-kiloinen farmariauto Japanista, ajetaan sillä käyttö- ja harrasteajot kolmen vuoden ajan ja päätetään sen jälkeen siirtää auto kokonaan radan puolelle. Kilvet hyllyyn, sisusta varastoon, painoa pois, turvahäkki sisään jne. Miksikö? Juuri siksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ideoita, vinkkejä, kysymyksiä, haukkuja, tsemppausta, terveisiä? Rohkeasti tänne vaan. :)