maanantai 26. syyskuuta 2011

Lauantaipäivä laitilalaisittain

Perjantai-iltana lähdin suoraan töistä kiskomaan Stageaa kohti Laitilaa. Viikonlopun ohjelmana oli tehdä turvakaariputket ohjaamoon, ja kaverini Markus Martelius oli luvannut auttaa tässä.

Marteliuksella on laitteet muokata myös turvakaarimääritysten alaisia putkia, heidän toimensa ei rajoitu pelkkiin pakoputkiin vaikka siltä saralta onkin suurin maine tullut. Tehtävänämme oli Stagean turvakaarien valmistamisen ohella esitellä muillekin miten vaivattomasti kehikon taivutusta vaativat putket pystytään tekemään siten ettei kulmia ja pituuksia tarvitse laskea päässä vaan teknologia hoitaa sen puolen, ja että putket kulkevat mahdollisimman läheltä auton korirakenteita ilman että ne ovat näkökentän ja autoon kulkemisen tiellä.

Illan jo pimennyttyä kaartelin Marteliuksen pihaan, Stagea purettiin kärrystä ja ajettiin sisälle valmiiksi lauantaiaamua varten. Sen jälkeen Markuksen kämpille vieraanvaraiseen sohvamajoitukseen (kiitos vielä tästä).

Lauantaiaamuna yhdeksän jälkeen hallille ja hommiin. Ensimmäisenä hahmoteltiin pääkaaren paikka pituussuunnassa jonka jälkeen tästä kohdasta otettiin mitta lattiasta siihen korkeuteen jossa B-pilari alkaa taipua sisäänpäin. Pääkaari sijoittuu Stageassa noin 15cm B-pilarista taaksepäin, tämä johtuu lyhyistä etuovista ja neliovisesta korista ylipäätään. Edellämainitun korkeusmitan perusteella otettiin pätkä 45mm huonekaluputkea joka tuettiin käsillä olevia lankunpätkiä ja ilmastointiteippiä hyödyntäen oveen. Vatupassilla varmistuttiin että putki on pystysuorassa, sitten uusi mittaus tämän putken päästä kattoon niille seuduille missä haluttiin tulevan pääkaaren kulkevan. Jälleen pätkä putkea sekä teippiä ja muuta tarvittavaa kiinniketavaraa, ja vatupassilla tämäkin linjaan. Emmehän halua että pääkaaressa on kiertymää, vaikka tämä onkin mahdollista laskentakaavoissa "nollata" myöhemmässä vaiheessa ennen lopullisen pääkaaren tekoa. Samat kuviot tehtiin tietenkin auton molemmille sivuille, ja kun nämä oltiin hepattu yhtenäisiksi, mitattiin vaakaosuuden mitta ja sovitettiin määrämittainen putki paikoilleen. Parit heppailut vielä yhdistämään vaakaputki pystyputkiin, ja pääkaaren malli olikin valmis. Tähän ei saatu kulumaan tuntiakaan.
 

  
Seuraavaksi tämä malli otettiin autosta ulos ja vietiin mittapöydälle. Mittalaitteella käydään läpi mallin olennaiset mittakohdat ja niiden perusteella tietokone laskee putkien keskinäiset kulmat sekä suorien osuuksien pituudet. Nämä mitat kun syöttää suureen CNC-putkentaivuttimeen ja lykkää oikeanmittaisen pätkän putkea koneeseen, pari napinpainallusta myöhemmin meillä oli täysin malliin nähden identtinen yksiosainen, vahvaseinämäinen pääkaari. Typerryttävän helppoa verraten niihin kauhutarinoihin joita olin kuullut Bilteman käsimallin putkentaivuttimista.
 


Sitten sivukaarien kimppuun, kuljettajan puolesta aloittaen. Näihin käytettiin enemmän aikaa sillä autoon kulkemisen ja sieltä näkemisen kannalta putken tarkalla sijoituksella on suuri merkitys. Välillä käytiin vielä sääntökirjasta tarkistamassa sivukaaren tarkat ehdot ennenkuin uskalsimme tehdä taitteen A-pilaria vasten olevalle osuudelle (näkyvyyden takia). Tästä mallista tuli lopulta 4-osainen ja putki todella kulkee korin linjojen mukaan hyvin tarkasti. Samaan tapaan hepattiin putkenpätkät toisiinsa saadaksemme kokonaisen sivukaaren mallin, ja jälleen mittapöydän kautta kulkien valmis sivukaari oli käsissä ennenkuin ehti sanoa mitään kissaa pidempää sanaa.
 

Markus naputteli koneeseen pikapäiten parit komennot jonka myötä putkikaavat muuttuivat peilikuviksi. Tällä kaavalla teimme ohuesta putkesta peilikuvan kuljettajan puolen putkesta, jotta voimme kokeilla tarvitseeko apukuljettajanpuoleisen putken olla erilainen malliltaan vai riittääkö nämä "lainatut" mitat. Ja riittihän ne, putki ei ole lainkaan kuljettajan näkökentässä joten valmis kappale sopi tästäkin taivutella.   

Kun pääkaari ja sivukaaret oli mallailtu paikoilleen, mitattiin vielä suorien putkien tarve ja pituudet. Näissä on yleensä koulukuntaeroja sen suhteen mitkä putket kukin näkee tarpeellisiksi sillä kaikki näistä ei ole sääntökirjan mukaan pakollisia. Kokonaisuudessaan 18 metriä suoraa kankea tuli vielä kotiinviemisiksi kaarien lisäksi:
-diagonaali 2kpl (pääkaaren keskeltä takaiskareille)
-taka-alaputki 2kpl (pääkaaren alapäistä takaiskareille)
-takayläputki 2kpl (pääkaaren ylänurkista takaiskareille)
-takapoikkituki
-olkavöiden kiinnitysputki
-oviaukkojen ristikkoputket 4kpl
-tuulilasin alareunan putki
-tuulilasin yläreunan putki
 

  
Päivä oli kaikkineen tehokkuutensa lisäksi erittäin mukava, hampaat irvessä ei tarvinnut touhuta vaan rennollakin otteella homma eteni mallikkaasti. Markuksen kanssa on mukava työskennellä.



Tässä vielä pikakelausvideo touhuamisesta autossa, Markuksen virallisempaa demovideota odotellessa. Videossa näkyy kohtalaisen hyvin yllämainitut työvaiheet.


1 kommentti:

  1. Mielenkiintoinen blogi! Miehelleni täytyykin tämä näyttää. On muute jännä, miten moneen asiaan huonekaluputkia voidaan käyttää. En olisi uskonut, että myös tässä projektissa. Täytyy itsekin niitä ehkä hommata, mies voisi kehitellä niistä vaikka mitä.

    VastaaPoista

Ideoita, vinkkejä, kysymyksiä, haukkuja, tsemppausta, terveisiä? Rohkeasti tänne vaan. :)