Talliputki käynnissä

Talvilomaviikko on mahdollistanut täysipäiväisen keskittymisen projektin eteenpäin viemiseen ja tallilla onkin tullut vietettyä suuri osa valveillaoloajasta. Kokoamista on aavistuksen verran hidastanut kirotun ruostesuojamassan poisto tukivarsista yms. osista mutta toisaalta vauhti on vain kasvanut kun mukana puuhatiimissä on ollut Samin ja Lassin lisäksi myös Jonna ja Heikki. Tällä viisikolla tallilla käy aikamoinen hulina mutta hommaakin on paljon ja kaikille on näperrettävää riittänyt.

Kelkkojen maalin kuivuttua ne päästiin asentamaan paikoilleen. Takakelkka tukikehikkoineen asettui paikalleen mukavasti vaikka se pitikin saattaa tasaisesti kiristämällä lopulliseen asentoonsa alkuperäisestä muuttuneen asentonsa vuoksi. Alkuperäisillä puslilla ja tukilevyillä kelkan etäisyys korista oli takakiinnikkeiden kohdalta 19mm ja etukiinnikkeissä 28mm, nyt uusilla symmetrisillä teräspuslilla etäisyys on 3mm kaikkien kiinnityspisteiden osalta eli käytännössä vain kuvissa näkyvät Lassin teettämät teräslautaset ovat korin ja kelkan välissä. Tämän muutoksen myötä takakelkka kallistui taaksepäin noin 1,1°. Tavoitteena tällä on lisätä takapyörien vetopitoa kun ns. anti-squat lisääntyy. Anti-squat tarkoittaa lyhyesti sitä että veto päällä alustan geometria työntää pyöriä kohti maata kun taas pro-squat (anti-squatin vastakohta) veto vääntää pyöriä kohti pyöränkaarta eli tavallaan pyörä karkaa ylöspäin, poispäin maasta. Ulospäin pro-squat painaa auton perää alaspäin joka näyttää siltä että takapyörien päällä olisi paljon painonsiirtymää joka parantaisi vetopitoa vaikka käytännössä asia on juuri päinvastoin. Tai näin olen itse asian ymmärtänyt paremmin tietävien kanssa keskustellessa. Käytäntö osoittaa aikanaan mentiinkö asiassa oikeaan vai väärään suuntaan.

Jotta korin kiinnitystappien kierteet riittivät ja takakelkan tukikehikkoa pystyttiin käyttämään, tarvitsi etäisyysmuutos tasata puslien alapuolella. Tammer Dieselistä tuli sorvatut soviteholkit joilla tämä tasaus tehtiin. Etukiinnikkeissä käytetään kahta holkkia päällekkäin, alemmat näistä ovat alkuperäisen etu- ja takakiinnityksen sijoituksen ero eli 9mm joten jos kokeilu osoittautuu epäonnistuneeksi, kelkan asento pystytään kohtalaisen pienellä työmäärällä palauttamaan alkuperäiseksi poistamalla nämä holkit ja laittamalla samanpaksuinen avattu teräslautanen kiinnityspisteen ja korin väliin.

Etukelkka kiinnitettiin myös paikalleen ja koottiin ohjausvaihde siihen. Vaihteesta poistettiin jo aiemmin kaikki ohjaustehostimeen liittyvä, jännä nähdä miten käsivoimat riittää autoa ohjastamaan. Kammioiden välitiiviste on poistettu jotta ilma kulkee esteettömästi puolelta toiselle eikä jarruta ohjausta, ja kaikki nestelinjat tulpattiin.

 Keskilukon eli Attesan hydraulipumppu sijoitettiin hiljattain oikean takapenkin alle ja sen säiliö ohjaamoon pumpun yläpuolelle. Paluuletku pumpulta säiliöön teetettiin paikallisessa hydrauliikkaliikkeessä, 10mm sisäreikäisen letkun pumpunpuoleiseen päähän prässättiin 16mm banjo alkuperäisen liitännän mukaisesti. Menoletku pumpulle taiteiltiin pätkällä alkuperäistä letkua ja putkea. Pellin läpivientiin vielä asianmukaiset läpivientikumit. Valmis!

Mamasanilta tullut teräspunosletku kiinnitettiin polttoaineletkuksi pohjaan, porattiin läpivientireikä bensatankin koteloon ja laitettiin käsijarrun vaijerit paikalleen viimeisenä ennen auton ottamista irti vartaasta. Auton paino on kasvanut kiinnitettyjen osien myötä sen verran että kori pudotettiin pukeille varuiksi tunkin avulla kun ei käsivoima tahtonut enää riittää.

Kun auto saatiin vaakatasoon ja vartaan kiinnikkeet vihdoin irrotettua jatkettiin tietenkin kasaamisella. Pyöränripustukset ja jarrut edessä ja takana löysivät paikkansa, jarrukilvet leikattiin irti, takana pinottiin voimansiirto (vetoakselit, takaperä, kardaani), käsijarrumekanismit niputettiin ja säädettiin valmiiksi... Hommaa riittää mutta tekemistä helpottaa valkoinen pohja joka tekee auton alapuolisiin töihin merkittävästi lisää valoa. Tällä hetkellä takapää on jo tilattua takapyöräohjauksen lukitsevaa palkkia vaille valmis pyörien kiinni laittamiseen, etupää on koottu vain mallilleen sillä paikkoja täytyy vielä aukoa että saa etuvetoakselit paikoilleen sitten kun kone saadaan keulalle. Seuraavaksi puhdistetaan ohjaamo soodanjämistä, ruostesuojamassan roiskeista ja muusta kuonasta että päästään maalaamaan hitsauksen jäljet piiloon ja myöhemmin kokoamaan sisustaa ja sähköjä.